lauantai 22. kesäkuuta 2019

Niagara Falls


Aamulla nautimme perusaamiaisen Albanyssä ja käänsimme auton keulan kohti seuraavaa varsinaista kohdettamme Niagara Fallssia.  Ajoaika oli hulppeat viisi tuntia, muutamalla pysähdyksellä. Olimme varanneet majoituksen Super 8 motellista Canadan puolelta, koska sieltä näkymä putouksille oli kuulemma parempi kuin Usan puolelta. Muut kriteerit hotellien valinnalle ovat olleet koko reissulla ilmainen parkkipaikka, aamupala, wifi ja uima-allas. Mutta aina tulee yllätyksiä - tällä kertaa se, että hotellissa oli kyllä uima-allas, mutta ei vettä. Canadassa kun ei kuulemma altaita täytetä kuin kesällä...


Ensi töiksemme lähdimme katsomaan tien toisella puolella olevaa Niagara puistoa. Minä olin niin innoissani ja vaikuttunut tulevasta, että halusin heti ponkaista kaapelihissillä katselemaan näkymiä Niagara joensuistoon, vaikkei itse putouksista vielä ollut tietoakaan. Illalla kävimme vielä syömässä hyvässä japanilaisessa ravintolassa.




Pasi kävi jo illalla lenkillä katsastamassa putoukset, minunkin piti lähteä mukaan, mutta lapselle iski vatsatauti. Tämän vuoksi koko Niagarn putokuset jäivät hieman pintaraapaisuksi, kun jouduimme seuraavana päivää niitä useammassa kokoonpanossa katsastamaan. Itse halusin kävellä noin neljän kilometrin matkan putouksilta takaisin hotellille, että sain samalla ihailla Canadan taloja ja istutuksia.



 Koska emme koko porukalla päässeet hotellihuonetta pidemmälle, niin päädyimme vaihtamaan hotellia Usan puolelle uima-altaan perässä.  Allas virkisti potilaankin ja ilta meni mukavasti pulatessa. Illalla kävimme vielä pika pikaa Pasin kanssa katsomassa putoukset iltavalaistuksessa. 
















keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

New York


Tänään karistimme kotimaan - ja etenkin oman pihan - pölyt jaloistamme ja suuntasimme kohti uusia seikkailuja. Tällä kertaa Amerikan valloituksemme alkoi New Yorkista. Pitkällisen pohdinnan ja pähkäilyn jälkeen päädyimme Finnairin suoraan lentoon. Ja kahdeksan tuntia kuluikin kuin siivillä, lähinnä elokuvia katsellen. 




Saavuimme New Yorkiin paikallista aikaa iltapäivällä, siis ikään kuin pari tuntia lähtömme jälkeen. Maahantulomuodollisuudet, autovuokraamoon hakeutuminen ja hotelliin etsiytyminen ottivat aikansa, emmekä illalla jaksaneet enää kuin pyörähtää lähikuppilassa iltapalalla. Kun sitten painoimme päät tyynyihin, olimme valvoneet jo lähes kellon ympäri.

Hotellin olimme varanneet Brooklynista, sillä perusteella, että sieltä olisi kätevä matka hurauttaa metrolla cityyn ja autolle ilmainen parkkipaikka. Expedian sivuilla luvattu ilmainen parkki ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, vaan pysäköiminen maksoi 30 dollaria/vrk. Hotelli oli siisti, huone pieni, mutta siisti. Meillä oli kaksi tuplasänkyä. Petivaatteet olivat muhkeat ja puhtaat. Äänieristys oli melko heikko ja aamulla viiden aikaan alkoi musiikki kuulua - ilmeisesti työntekijöiden toimesta. Aamiainen oli ihan ok ja riittävä, parasta olivat vohvelit.

Tsekkaa hotellimme tästä



Sää New Yorkissa oli kuuman kostea. Lämmintä riitti, mutta ilma oli sumuinen. Hakeuduimme lähimmälle metropysäkille, josta oli suora linja Manhattanille. 40 minuuttia myöhemmin nousimme maanpinnalle Sixth Avenuen ja Avenue of Americaksen kulmassa ja suuntasimme ensimmäiseen kohteeseen Empire State Buildingiin. Sumuisen ilman hyvä puoli oli se, etä jonoja ei ollut, mutta huono puoli se, ettei mitään näkyvyyttäkään. Näin ollen emme maksaneet pääsystä huipulle vaan ihmettelimme rakennusta muuten vaan ulkoa ja sisältä.


Täältä jatkoimme kävellen kohti Time Squarea ja Broadwayta.



Broadwayn jälkeen meillä oli vuorossa Vapaudenpatsas. Sen näkemisessä päätimme hyödyntää ilmaista lauttaa Manhattanilta State Islandille. Satamasta nappasimme hodarit evääksi ja State Islandilla kävimme kahvilla. 


Sää oli poutaantunut ja nyt aamulla päälle vedetty huppari oli jo liikaa ja aurinkolasit puuttuivat. Mutta kun pääsimme takaisin Manhattanille olikin taivaanrantaan kerääntynyt synkkiä pilviä. Lähdimme kävellen kohti Brooklyn Bridgeä, kun sade alkoi. Vettä tuli aivan kaatamalla, mutta se ei haitannut, kun pääsimme kulkemaan koko matkan sateensuojassa toisen sillaa alla. Lapsille ostettiin katukauppiaalta New York-lippikset.


Sade laantui sopivasti. Tarkoituksenamme oli käydä vielä 9/11 muistopaikalla, mutta lasten jalat tekivät topin. Niinpä metroilimme hotellimme ja hetken levähdyksen jälkeen lähdimme syömään lähikuppilaan. Koko päivän metroreissut oli tehty 30 taalan metrolipulla, josta yksi matka jäi käyttämättä. Vasten ennakkotietoja lapset matkustivat metrolla ilmaiseksi.

Seuraava aamu oli edellistä sateisempi ja säätiedotus lupasi ukkosta ja myrskyä. Pasi ehdotti että kävisimme vielä hyvän sään aikana eteläkärjessä Long Islandilla ja lähtisimme sieltä sitten kohti seuraavaa määränpäätämme Albanya. 


Central Park oli kuitenkin vielä näkemättä ja Pasi suostui kuin suostuikin ajamaan vielä sitä kautta vaikka se tiesikin ajoa läpi koko kaupungin ja Manhattanin! Itseltäni ei olisi onnistunut, mutta Pasia ei liikenne tuntunut kauhistuttavan ja hän työntyi suveneeristi sekaan ja pääsimme päämääräämme. Ja kuin taikaiskusta Long Islandilla alkanut sade taukosi ja saimme vieläpä ilmaisen parkkipaikan Central Parkin reunalta!





Central Parkissa vierähti useampi tunti. Lähtiessä otimme taas hodari-tyyppistä evästä ja sitten alkoi ajomatka kohti Albanya.


Albanyn hotelli oli lasten mielestä yliveto! Telkkari, joka tuli kaapista toi Aapolle mieleen presidentin sviitin ja iltauinti altaalla kruunasi kokemuksen. Oikeasti kyseessä oli ihan tuikitavallinen Days Inn.


sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Mission Bay

Tänäänkin oli rantapäivä, mutta ei laineilla lautaillen.




Tarkoitus oli käydä ensin vähän kävelyllä ja kaivaa sen jälkeen uintikamppeet esille, mutta lopulta lenkki Pacific Beachin rantaa pitkin venyi lähes kymmeneen kilometriin eikä puhtia muuhun enää riittänyt.




Rannalla nuokkui vielä muutama joulukuusikin.



Illalla lähdimme Pasin kanssa käyttämään pukinkontista löytyneen mukavan lahjan. Saamastamme briiffauksesta huolimatta emme kai täysin uskoneet, minkälaista on elokuvissa käynti Amerikan malliin, sillä kävimme etukäteen syömässä. Tosin ei japanilaisessa ruuassakaan moittimista ollut.


Sen jälkeen sitten elokuviin, jonne me tyydyimme ottamaan mukaan vain kahvit, limut ja popparit. Mutta salissa olisi ollut mahdollista nauttia elokuvan katselun lomassa koko illallinen - joko itse noudettuna tai paikalle tarjoiltuna - juomineen kaikkineen! Melko lokoisan asennonkin sai säädettyä :)




lauantai 26. joulukuuta 2015

Ocean Side


Tapaninpäivän vietimme rannalla. Ajottaista kylmää tuulta lukuunottamatta päivä oli lämmin ja rohkeimmat uskaltautuivat mereenkin.



perjantai 25. joulukuuta 2015

Ocotillo Wells



Joulupäivänä miesväki otti suunnan kohti aavikkoa ja vietti päivän hietikolla kurvaillen.




torstai 24. joulukuuta 2015

Jouluaatto


Aamulla lasten herätessä takan luukut olivat auki ja kuusen alus täynnä lahjoja. Piinaa hieman helpotti se, että joulusukat sai sentään avata heti aamusta.




Aamupäivällä kävimme Pasin kanssa pyöräilemässä ennen joulupuuroa.



Ja puuron jälkeen koko sakki tietenkin joulusaunan puutteessa altaaseen lillumaan.



Ja vihdoin oli ilta. Jollekkin sen kruunasi kinkku ja toisille joulun kunkku oli pukki runsaine lahjoineen.