Tänään oli sitten aika heittää hyvästit Annan perheelle ja suunnata Nissanin keula kohti etelää. Aapo toivoi matkalle auringonpaistetta ja ei-ruuhkia, ja molemmat toiveet kävivät toteen! Iloisella mielellä suuntasimme siis kohti uusia seikkailuja, ensimmäisenä etappina Monterey.
Montereystä jatkoimme matkaa kohti Carmelia, jossa ensimmäiseksi katsastimme rannan sekä yhden leikkipuiston.
Koska mahat kurnivat ja kello lähestyi puolta päivää, oli Carmelissa sopiva hetki pysähtyä nautiskelemaan maittava lounas. Sen jälkeen kiertelimme idyllisillä kujilla ja ihailimme jouluisia näyteikkunoita. Kauniista somistuksista ja tauotta raikuvista joululauluista huolimatta oma tunnelma on enemmän kesäinen eikä joulun lähestymistä edes muista.
Carmelista jatkoimme rantatietä Pismo Beachiä kohti. Matka tosin eteni äärettömän hitaasti, kun toinen toistaan upeampia maisemia tarjoavat näköalapaikat houkuttelivat pysähtymään.
Vielä ennen auringonlaskua ehdimme nähdä rannalla lojuvat merinorsutkin.
Ja kohta merinorsujen jälkeen minun oli hieraistava silmiäni (enkä hämmästykseltäni saanut edes kameraa kaivettua esille!), kun tienvarrella laidunsi lauma seeproja! Villisioista emme sen sijaan nähneet muuta kuin niistä varoittavan liikennemerkin.
Aurinko laski mailleen ja viimeinen tunti kului pimeäsä ajellessa. Onneksi tiekin suoreni ja rannat madaltuivat ja illan tullen saimme täyttää mahamme ja painaa päämme tyynyihin Pismo Beachissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti