Tähän mennessä meillä on näkynyt tonttuja vain ikkunan takana kurkkimassa ja öiseen aikaan hiippailemassa ja joulukalenteriin palapelin paloja piilottelemassa. Eräänä päivänä Aapon nukkuessa päiväunia tontut olivat kuitenkin uskaltautuneet sisälle asti.
Yksi oli parkkerannut heti Aapon sängyn viereen...
... tämä Turun linnasta kotoisin oleva oli hypähtänyt keittiön hyllylle...
...tämä Pirjon minulle tekemä oli livahtanut vessaan hampaanpesua vahtimaan...
... ja tämä kokonainen joukkio ryhmittynyt olohuoneen ikkunalaudalle. Nämä veijarit olen saanut äidiltäni, joka on saanut ne ystävältään Tiinalta. Luulin kauan näitä Tiinan itsetekemiksi, kunnes minulle viime jouluna selvisi, että nämä ovatkin Anttilanmäkeläisen taiteilijan käsialaa.
Ja viimeisenä vielä tämä, jonka entinen naapurimme pari joulua sitten oli yllätykseksi terassillemme tuonut hauskan runon pätkän saattelemana.
Kaikkiin näihin tonttuihin liittyy mukavia muistoja joko niiden antajista tai menneistä jouluista.
Ja myös lempijoululaulni on Tonttu.
Kaikista eniten tykkään kuitenkin näistä kahdesta tontusta!
