keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Kilpikonnajahti


Aamupäivällä ajelimme bussilla Hanian laitamilla sijaitsevaan Kreetan suurimpaan lelukauppaan, Jumboon. Kauppa ei tosin vastannut käsityksiäni "upeasta lelukaupasta, jossa käyminen on elämys niin lapsille kuin aikuisillekin", koska se muistutti pikemminkin suurta halpatavarahallia. Valikoimassa oli toki niitä lelujakin, mutta sen lisäksi kaikkea mahdollista muovista alusvaatteisiin. Aikamme kaupassa pörrättyämme ja parissa muussakin laitakaupungin marketissa poikettuamme ostimme vähän eväitä ja lähdimme rauhalliseen tahtiin kävelemään kohti Plataniasta. Aapo nukkui vaunuissa, kun me poikkesimme matkalla rantakahvilaan kahville ja jäätelölle.




Aikanaan pääsimme takaisin hotellille ja uima-altaan virkistäminä suuntasimme uusiin seikkailuihin. Plataniaksen länsipuolella on mereen laskeva joki ja tälle rannalle merikilpikonnat tulevat munimaan kesä-heinäkuussa. Päätimme käydä matkalla syömässä ja sitten auringonlaskun aikaan lähteä rannalle katselemaan ystäviämme kilpikonnia. Emme tosin suhtautuneet kovin toiveikkaasti siihen, että niitä juuri tänä iltana olisi liikkeellä, mutta ajatus oli kyllä kutkuttava. Rantakadun varrella on monia houkuttelevia ravintoloita, mutta päätimme mennä mahdollisimman kauas keskustasta eli lähelle jokea. Vihdoin meidät veti pöydän ääreen Ariadne ( www.ariadnebeach.gr), joka sijaitsi aivan merenrannassa ja juhlavasta kattauksestaan huolimatta oli myös kohtuuhintainen. Emme tosin päässeet nauttimaan merenrantapöydästä vaan voiton vei leikkipaikan vieressä sijaitseva pöytä. Aapo viihtyi ja sai myös seuraa toisista lapsista, jotka innokkaasti avustivat Aapoa liukumäkeen kipuamisessa.




Nautimmekin siis ruuan oikein pitkän kaavan mukaan. Alkuun maistelimme kreikkalaisia viininlehtikääryleitä ja Pasi otti pääruuaksi lammasta, minä pihviä. Tarjoilijan ei ollut myöskään vaikea saada minua houkuteltua minua jälkiruualle. Näiden päälle vielä talon tarjoamat hedelmät ja raki-ryypyt (joista en tosin pääse osalliseksi). Täällä oli rakin lisäksi myös inkiväärilikööriä, joka kuulema oli erinomaista sekin. Hyvissä voimin lähdimme viimein kohti kilpikonnarantaa. Maisema muuttui erinäköiseksi kun tiuhaan rakennettu keskusta etääntyi. Hotelleja oli harvemmassa ja vuoret pääsivät paremmin esille. Tämä oli muutenkin karumpi ranta, jossa allot löivät kovaa. Eläimistä emme nähneet muuta kuin lokkeja, mutta komea auringonlasku kruunasi jälleen tämänkin lomapäivämme.







1 kommentti:

  1. Ihan kuin olisin ollut kanssanne Kreetalla, kun luen blogejasi. Niin ovat ihania kuvauksia, kuvista nyt puhumattakaan. Ne ovatkin taidetta!
    - tuumaa nimetön, eli Mamu

    VastaaPoista